Dali-weekend

Viimeinenkin tentti tuli tehtyä perjantaina, joten nyt on muutama päivä pelkkää Pariisista nauttimista ennen kuin Suomeen paluu koittaa. Tuntuu vähintäänkin kummalliselta tulla takaisin Suomeen, tietäen etten enään ikinä palaa asumaan tähän asuntoon tai käy enään lähikaupassani Diassa ostoksilla tai luennoilla Panthéon-Assasissa. No, aika aikaansa kutakin. Tämä vaihto on ollut kuitenkin aivan mahtava ja siitä on jäänyt käteen vaikka mitä.

Viikonloppu on vierähtänyt turisteilemassa. Kävimme vaihtariporukalla muun muassa Galeries Lafayetten kattoterassilla katselemassa Pariisin kattoja, sekä Montmartessa sijaitsevassa Dali-museossa kuin myös Centre Pompidoun Dali-näyttelyssä. Pompidoun näyttelyyn jonotimme huikeat kaksi tuntia! Näyttely oli kuitenkin kaiken jonottamisen arvoinen.

Galeries Lafayetten katolta. Sää oli valitettavan sumuinen, eikä Eiffel-tornista
näkynyt kuin alaosa jos oikein siristeli silmiään.

Pariisin kattoja...

...ja lisää Pariisin kattoja.

Moi et Yuri.

Montmarten Dali-näyttelystä.

Dalilips sofa.

A melting clock.

Portaat Dali-museolle olivat superpitkät.

Pompidoun näyttelyssä pääsimme itse tekemään taidetta! :)

Vielä muutama päivä siis jäljellä, joista täytyy ottaa kaikki irti. Edessä on myös liuta käytännön järjestelyjä kuten puhelinliittymän irtisanominen, sekä tietysti pakkaamista ja kämpän siivoaminen lähtökuntoon. Vaihtotodistuksen ja tarvittavat leimat papereihin yliopistolta olen jo hakenut. Kurssien arvosanoja täytyykin odotella niinkin pitkälle kuin 11.3. asti. Opiskelijakortille ladatut lounaatkin aion käyttää vielä loppuun. Kiireisissä merkeissä menee siis viimeiset päivät Pariisissa, mutta aion mahduttaa mukaan myös mahdollisimman paljon nähtävyyksiä ja Pariisissa kiertelyä, sekä tietysti mahdollisimman monet kahvittelut kavereiden kanssa.

Bisous!

Ihmetystä ja lumikasoja

Tenttiviikko on lähtenyt ihan kiitettävästi vauhtiin, ja olen selättänyt jo kaksi tenttiä! Eilen selviydyin kolmen tunnin Management Internationalin esseekokeesta, jonka kirjoitin aiheesta viennin kehittäminen. Tänä aamuna vuorossa oli Systemes d'information, joka tuntuikin tosi haastavalta kaikkine binäärilukuineen ja koodaussääntöineen.

Tänä aamuna kokeen alussa istuuduttuamme koesaliin numeromerkityille paikoillemme (jokaisella opiskelijalla on numeroitu paikka salissa, ja oma paikkanumero täytyy etukäteen käydä tarkistamassa netistä), viereiselle paikalle istunut slovakialainen vaihtarikaverini yllätti minut kysymällä, että sopiihan, että vertaamme vastauksia lopuksi ennen kun käymme palauttamassa koepaperit. Olin tosi ihmeissäni ja varmistin, että siis vertailisimme vastauksia koesalissa, jossa valvojat kiertävät joka seinällä ja puhuminen ja toisen paperiin katsominen on ehdottomasti kiellettyä, ja josta seuraa kokeen hylkääminen? Olin ymmälläni: But it's cheating! Slovakialainen kaverini oli tuohtunut: "No it's not, it's teamwork! That's what everybody do." Kaverini sanoi vielä, että emme tietenkään tekisi sitä näkyvästi, vaan ojentaisimme vain vaivihkaa papereitamme. Selitin, että meillä Suomessa ei kyllä ole vastaavaa käytäntöä, ja en uskonut että se kuuluu ranskalaisiin tapoihinkaan, joten ehkä parempi jättää välistä.

Kokeen jälkeen sain yllättyä uudelleen, kun jäimme keskustelemaan ranskalaisen kurssikaverimme kanssa ja kysyimme hänen mielipidettään juuri tehdystä kokeesta. Kysyimme, oliko koe ollut hänestä yhtä vaikea kuin miltä meistä tuntui. Hän sanoi, ettei tajua kyseisestä aineesta juuri mitään, ja olikin kopioinut kaikki vastaukset edessä istuvalta pojalta. Siis mitä?! Onko tällainen "tenttikäytäntö" normaalia muualla Euroopassa, ja siis vielä yliopistossa? Käsittääkseni Suomessa lunttaamiseen suhtaudutaan tosi tiukasti, ja sitä pidetään aika nolona juttuna. Olen aika varma, ettei Suomessa yleensä sorruta vastaavaan, eihän??

Tältä näyttää ikkunanäkymäni öisen lumisateen jälkeen.

Lunta Pariisissa, ja paljon!

Viime viikonloppu vierähti mukavasti, sillä sain taas vieraita Suomesta. Sää oli koko viikonlopun melko huono, ja itseasiassa koko Pariisi oli jonkinlaisessa kaaoksessa lumisateen takia. Omasta näkökulmastani sää oli kieltämättä hieman kurja ja luminen, mutta paikallisesta näkökulmasta se taisi olla jotakin paljon kamalampaa, sillä auto-, bussi- ja junaliikenne takkuili pahasti ja oli toisinaan täysin pysähtynyt. Myös lentoja peruttiin huomattavasti, ja jännitimme, oliko Suomen vieraidenikin lento peruttu. Onneksi ei kuitenkaan. Epäilen, ettei Pariisissa juuri ole mitään aurauskalustoa olemassakaan, ja pihalla kävellessä näkikin ihmisiä kuopsuttamassa lunta portaidensa edestä ja kadulta mitä ihmeellisimmillä pikku kihveleillä ja luudilla.

Lumisesta säästä huolimatta oli kuitenkin tosi mukava viikonloppu. Tuli käytyä Louvressakin taas kuinkahan monennen kerran, mutta eipä se yhtään haittannut, sillä Louvre on ehdottomasti lempipaikkojani Pariisissa. Louvre-visiitin jälkeen alkoikin kovasti tehdä mieli lukea Da Vinci -koodi uudelleen, mutta se täytyy kyllä tehdä vasta kun olen selviytynyt näistä työn alla olevista tenttikirjoista.

Ihanaa kevään odotusta kaikille!

Bisous!

Netti toimii, mutta chilit voivat huonosti

Ihanaa, netti toimii! Nettiyhteys nimittäin katkesi yllättäen tiistaina, ja sopivasti vuokraemäntäni on kolmen viikon reissussa Etelä-Amerikassa, joten olin aivan pulassa. Ilman nettiä en voi pitää yhteyttä Suomeen, katsoa sähköpostia, maksaa laskuja ja ensi viikon tentteihinkin on huomattavasti tuskallisempaa lukea ilman kunnollista netti-sanakirjaa. Tänään päätin tarttua tuumasta toimeen ja paneuduin yläkerrassa sijaitseviin Wi-fi-bokseihin, ja lopulta aikani johtoja räpellettyä ja nappeja paineltua netti rupesi kuin rupesikin toimimaan! :)

Tämä viikko on siis mennyt lähinnä opiskelun merkeissä. Tänään kävin pankissa varaamassa ajan ensi viikolle tilin lopettamista varten. Niin se aika rientää, sillä vastahan olin siellä avaamassa tiliä! 

Talvinen Pariisi huoneeni ikkunasta. Vaihtoni ekana päivänä
otin samasta ikkunasta kuvan vähän aurinkoisemmasta Pariisista.

Tänään iski kova haikeus-fiilis, ja oli pakko räpsytellä kuvia kaikesta mahdollisesta täällä kämpillä, etten vaan unohtaisi myöhemmin, miltä esimerkiksi suosikkiteepannuni näytti, tai minkälaisessa keittiössä keittelin aamupuuroa. Niin haikealta kuin täältä tuntuukin lähteä, niin odotan kuitenkin innoissani Suomeen paluutakin. Pariisi on mahtava paikka, mutta aivan erityisesti tulen kaipaamaan kaikkia niitä kavereita, joihin olen täällä tutustunut. Yksi Pariisin vaihtarikavereistani onkin onneksi tulossa jo loppukeväästä moikkaamaan minua Suomeen, ja toinen ranskalainen Pariisissa asuva ystäväni on taas tänä vuonna muuttamassa Suomeen löydettyään suomalaisen poikaystävän! Eivätkä nämä ystävät tietenkään mihinkään katoa, vaikka olisi missä päin maailmaa.

Tässä nyt on se suosikkiteepannuni! :)

Vuokraemäntäni jätti chilinsä minulle hoidettavaksi.
Hieman huonolta näyttää... :S

Ja jos keneltäkään löytyy hyviä chilinhoitovinkkejä, niin nyt niitä otetaan vastaan. Hoidettavaksi jätetty chili rupesi nuupahtamaan kaikesta kastelusta ja hellästä huolenpidosta huolimatta.

Aurinkoisia talvipäiviä kaikille!

Bisous!

Back in Paris

Ensimmäinen viikko Pariisissa aivan mahtavan joululoman jälkeen on lähtenyt mukavasti käyntiin. Ei ole enää kuin tentit jäljellä tästä vaihdosta, eli muutaman viikon kuluttua koittaakin jo paluu Suomeen. Parin viikon joululoman ja pelkän suomen puhumisen jälkeen ranska lähti käyntiin hieman kankeasti, ja opiskelut sitä kankeammin, sillä tuntuu että joulun aikana ehti päästä kadota leijonaosa täällä opiskelluista asioista. No eikun kertaamaan, eiköhän se siitä.

Ensimmäiset päivät ovat menneet lähinnä kavereiden näkemisessä, kahvitteluissa ja tietysti alennusmyynneissä pyöriessä, mutta nyt taitaa olla aika ottaa kirja käteen ja alkaa pänttäämään. Tulevan viikonlopun lupaankin pyhittää vain opiskelulle!

Aika täällä vaihdossa on mennyt hujauksessa. Olen oppinut paljon uusia asioita ja ajatusmaailma on avartunut kovasti. Eri maassa ja kulttuurissa asuminen ja lukuisien vaihtareiden tapaaminen ja heidän kanssaan ystävystyminen on saanut pohtimaan omaa kotimaata ja suomalaisuutta ylipäätään. Nyt ajattelen, että Suomi on oikeastaan aika mahtava paikka asua ja tykkään siitä kovasti, ja minusta on aika hienoa olla suomalainen. Ennen vaihtoa minulla ei oikeastaa ollut minkäänlaista "suomalaisuus"-fiilistä, mutta täällä ollessa ajatelutapa on muuttunut, kun on joutunut aina kättelyssä esittelemään itsensä suomalaiseksi ja kertomaan Suomesta ja keskustelemaan, miten asiat missäkin maassa hoidetaan, ja miten meillä Suomessa tehdään. Lisäksi olen yllätyksekseni vaihtoni aikana ikävöinyt todella kovasti kaikkia läheisiäni Suomessa, erityisesti poikaystävää ja perhettä, mutta tietysti kaikkia ihania kavereitakin. Pariisi on upea paikka, mutta taidan silti pitää Suomesta enemmän asuinpaikkana, varsinkin kun kaikki rakkaimmat ihmiset asuvat siellä. Toki kyläilemään Pariisiin tulen varmasti vaikka kuinka monta kertaa, ja pikkuinen pala sydäntäkin tänne jää. :)

No niin, lähtöhaikeilut sikseen, tässähän on vielä vaikka kuinka paljon aikaa nauttia Pariisista. Niin ja lukea niitä tenttikirjoja. :)

Bisous!