Hei taas pitkästä aikaa! Kesä meni blogitaukoa pidellen ja töitä paiskiessa. Reilu kolme viikkoa kyllä ehdin viettää ihan silkkaa lomaakin, jolloin lötköttelin mökillä ja kylpylässä ja käväisin Italiassa viettämässä pitkän viikonlopun. Lomailu sujui ehdottoman loistavassa seurassa muun muassa Hercule Poirotin sekä Ms. Marplen kanssa. Agatha Christie -dekkareiden lukusaldo kesältä kipusikin yli kymmenen!
Nyt alkaa jo syksy saapua, ja ensi viikolla on ensimmäiset luennotkin yliopistolla. Siitä olen suoraan sanoen täpinöissäni, sillä työntäyteisen kesän jälkeen opiskelu ja kandityön aloittaminen tuntuvat suorastaan mahtavilta ajatuksilta.
Tänään viettelin vapaapäivää. Tarkoitus oli mennä käymään salilla, mutta kurkkuni oli aamulla kipeä ja päätin jättää salin väliin, vaikka olisikin kovasti tehnyt mieli mennä lojumaan hierontatuoliin ja lukemaan uusinta Oliviaa. Sitähän totta puhuen yleensä teen leijonaosan saliajastani. ;) Toki muistan useimmiten myös kuluttaa jotain kuntoilulaitettakin sen verran, että saan pari hikipisaraa otsalle.
Salin sijaan käärin siis huivin tiukasti kipuilevan kurkkuni ympärille ja kävin kirjastossa hakemassa pari kirjaa (tarkoitus oli kylläkin vain palauttaa edelliset kirjat, mutta näin hyllyssä Robin Cookin uusimman romaanin, jota en voinut sivuuttaa) ja kaupassa hakemassa ainekset keittoon, joka taatusti parantaa orastavan flunssan oireet. Parantava ja lämmittävä alkusyksyn keitto syntyi kikherneistä, kesäkupitsasta, aurinkokuivatusta tomaatista, porkkanoista, kirsikkatomaateista ja inkivääristä.
Huh, tämä taitaa riittääkin nyt varovaiseksi paluuksi bloggailuun. Nyt painun kuuman kaakaon kanssa viltin alle lukemaan Anna Janssonin Unissakävelijää, että jaksan huomenna olla terveenä ja virkeänä. Kieltäydyn ehdottomasti sairastumasta, sillä huomenna on luvassa illanvietto teatterin merkeissä, mitä en aio jättää väliin mistään hinnasta. Ensimmäinen kertani teatterissa Helsingissä!
Bisous mes cheris!
