Au cinéma et à l'école

Syksyinen Pariisi on tällä viikolla ollut sään puolesta hyvin oikullinen vaihdellen hetkellisistä kaatosadekuuroista paahtavaan auringonpaisteeseen. Vakiovarusteekseni on tullut ulos lähtiessäni sateenvarjo huolimatta siitä, mitä ikinä onkaan luvattu säätiedotteessa. 

Kulunut viikko on kulunut vauhdikkaasti opiskelujen pyörähdetty käyntiin. Tällä viikolla olemme saaneet käydä kaikilla luennoilla tutustumassa ja kuuntelemassa, ja ensi maanantaina täytyy päättää, mitä kursseja haluaa valita lukujärjestykseensä. Tänään aamu alkoi esimerkiksi Economie publique et non marchand -luennolla, jolla oli todella mukava luennoitsija. Hän tunnisti minut ja vaihtarikaverini heti vaihto-opiskelijoiksi (ehkäpä sanakirjan hillitön plaraaminen luennon aikana paljasti) ja tuli tauolla juttelemaan ja kysymään mistä päin olemme tulleet vaihtoon. Kyseisellä kurssilla on suullinen tentti, joka hieman arvelluttaa, mutta eiköhän ranskan taitoni ole kehittynyt tammikuuhun mennessä sen verran, että selviydyn siitä.

Yritän olla tekemättä lukujärjestyksestä liian raskasta, sillä haluan täällä ollessani tehdä paljon muutakin kuin istua koulunpenkillä ja paahtaa kotitehtävien parissa. Joudun kuitenkin näkemään paljon enemmän vaivaa opintopisteiden eteen kuin ranskalaiset opiskelijat, jotka opiskelevat äidinkielellään. Suomessa minulla on ollut huono tapa tunkea kalenteri täyteen kaikkea mahdollista menoa, ja siirtyä minuuttiaikataululla paikasta toiseen. Nyt haluaisin koittaa pitää ihan pelkkiä vapaapäiviäkin, joille ei ole tehty mitään suunnitelmaa, jolloin voi spontaanista lähteä vaikka kahvilaan, kävelylle tai leffaan tai vaihtoehtoisesti vaikka vain köllötellä kotona ja lukea hyvää kirjaa! Kiirehtimiseen minulla on koko loppu elämä aikaa, mutta nyt haluaisin välillä rauhoittuakin ja nauttia elämästä, kun siihen on mahdollisuus. Viisaan äitini sanoin: Välillä täytyy olla päiviä, jolloin voi olla yöpuvussa aamusta iltaan.

Koulun läheltä Port Royalin kupeesta näkymä Jardin du Luxembourgille.

Eilisiltana olin erään ranskalaisen lyhytelokuvan ennakkonäytöksessä, jonne sain kutsun pariisilaisen kirjeenvaihtokaverini kautta. Elokuvan nimi oli "The Radar", ja näytöksen jälkeen teatterin yläkerrassa oli "cocktailtilaisuus", jossa kävimme kääntymässä. Elokuva oli kuvattu pelkästään maantien laidassa olevan peltipoliisin näkökulmasta. Kyseiseen kameraan tallentuikin mitä erikoisempia vauhdikkaita kuvia ja siitä näkyi paljon erinäisiä tapahtumia, jotka liittyivät lopulta vähemmän tai enemmän toisiinsa. Leffa sisälsi ihan hauskaa tilannekomiikkaa, mutta täytyy kyllä sanoa, että suomalainen huumori eroaa jossain määrin ranskalaisesta. Kun koko sali ulvoi naurusta, itse lähinnä pyörittelin silmiäni. 

Avant-Première du film "THE RADAR"

Kirjekaverini poikaystävä oli myös mukana katsomassa näytöstä, joka elokuvien ystävänä antoi minulle hyvän vinkin. Ostamalla UGC illimite-kortin, joka maksaa kaksikymppiä kuukaudessa, voi UGC:n leffateattereissa käydä rajattomasti katsomassa elokuvia. Itse tykkään todella paljon elokuvien katsomisesta, ja uskoisin sen olevan täällä myös hyvää ranskan treenausta. Asuntoni lähellä on aivan kävelymatkan päässä ainakin neljä elokuvateatteria, ja näytöskalentereita tarkastellessani löysin paljon kiinnostavilta vaikuttavia ranskalaisia leffoja.

Illalla näytöksen jälkeen kävellessäni metrolta asunnolle iski kiljuva nälkä. Onneksi Pariisi on täynnä yömyöhään auki olevia pieniä elintarvikekauppoja kadulle ulottuvine hedelmähyllyineen, joista ostin itselleni iltapalaksi kasan hedelmiä. Pariisista löytyy myös kasvispikaruokaketju Maoz, joka on auki yöhön asti, ja josta saa ihan hyvää ja mutkatonta vegepikaruokaa, kuten falafelpitataskuja ja feta- ja hummussalaatteja. Odotan jo kovasti äitini ja siskoni vierailua marraskuussa, jolloin voin heidän kanssaan testata Pariisista bongaamiani kasvisravintoloita kuten Le Grenier Notre Damea ja Salad'Bar A la Cartea. Näitä kulinaristisia kokemuksia odotellessa opiskelijabudjettini johdattaa minut toistaiseksi päivittäin CROUS:n herkkujen pariin..

Huomenna aamulla matka käy kohti Versaillesia. Siitä lisää ja paljon kuvia ensi kerralla!

A bientôt!