Opiskelua ja joulun odotusta

Viime päivinä en ole hirveästi ehtinyt bloggailemaan, sillä olen todellakin joutunut olemaan nenä kiinni kurssikirjoissa. Pariisi on nyt täynnä joulun odotusta, ja jouluvaloja ja -toreja alkaa olla suunnalla ja toisellakin, ja itse vain joudun valitettavasti juoksentelemaan asunto-yliopisto-ruokala -akselilla. Onneksi veljeni tulee vierailulle viikonlopuksi, niin pääsen hetkeksi hengähtämään ja hyppäämään taas turistin rooliin Pariisin nähtävyyksiä kierrellen!

Vielä kolme viikkoa luentoja ja opiskelua, kunnes alkaa lukuloma tammikuun tenttejä varten. Lukuloman ajaksi lennänkin sitten Suomeen joulun viettoon! Syksy on mennyt huimaa vauhtia, ja tuntuu uskomattomalta, että ylihuomenna alkaa jo joulukuu. 

Kun saavuin syyskuussa Pariisiin, opiskelu Panthéon-Assasissa tuntui turhauttavalta sekä ranskankielisyytensä takia, mutta myös koska opiskelukäytännöt olivat hyvin erilaisia, kuin mihin olin Suomessa tottunut. Suurimmalla osalla luennoista luennoitsija puhuu, ja luentosalillinen opiskeljoita kirjoittaa jokaisen luennoitsijan sanoman sanan muistiin. Mitään powerpointteja tai kalvoja ei ole käytössä, vaan luennoitsija ikään kuin suorittaa sanelua. Osalla kursseista opettajat suhtautuvat hyvin nihkeästi opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin, ja saattavat vain tokaista, että ei nyt kysymyksiä. Tätä käytäntöä olenkin kritisoinut kaikille kuuntelemaan vaivautuville! Miksi yliopistossa salillinen opiskelijoita ja proffa tuhlaavat aikaansa siihen, että proffa sanelee ja opiskelijat kirjoittavat, kun opiskelijat voisivat opiskella asian kirjasta tai muusta materiaalista. Tähän vielä kaiken kukkuraksi se, että kysymykset tai minkäänlainen argumentointi luennolla on kiellettyä. Kuulostaa pikemminkin ala-asteen sanelutunnilta kuin yliopiston luennolta. Suomessa yliopistossani luennoitsija yleensä tasaisin väliajoin toiveikkaasti tiedustelee "onko kenelläkään kysymyksiä", ja mikäli kysymyksiä tulee tai aiheesta peräti aiheutuu keskustelua, voi luennoitsijan huomata olevan innoissaan aiheen kiinnostaessa opiskeljoita.
Luentojen lisäksi Ranskan yliopistoissa on kyllä td-tunteja (travaux dirigés), joilla opiskelijoiden täytyy olla aktiivisempia, ja joilla pidetään esitelmiä, tehdään ryhmätöitä ja käydään keskusteluja. Kurssien arvosanat koostuvat puoliksi luentoihin perustuvasta tentistä ja puoliksi td-tunneilla suoritettujen esitelmien ja tehtävien arvosanasta. Tämä kurssien jako luento- ja td-tunteihin oli itselleni ihan uusi juttu, mutta monilla muilla vaihtareilla on kuulemma sama systeemi kotimaassaan omassa yliopistossaan.

Alkukankeuksien jälkeen opiskelu tuntuu nyt kuitenkin lähteneen sujumaan ihan hyvin. Totuus paljastuu sitten tammikuussa tenteissä!

Viime lauantaina kävin japanilaisen vaihtarikaverini kanssa kiertelemässä Champs-Elyséen joulutorilla. Sieltä löytyi paljon herkkukojuja ja paljon kaikenlaista joulutavaraa, mutta myös luistinrata ja muutama huvipuistolaitteen näköinen vempele. Volyymiltään tori oli hieman eri luokkaa kuin Tampereen joulutori, mutta siitä huolimatta pidän enemmän viimeksi mainitusta, sillä Champs-Elyséen tori oli tunnelmaltaan hyvin kaupallinen ja täpötäynnä turisteja, vaikka kieltämättä se muuten aika mahtava olikin.

Piparkakku-ukkoja riippumassa! Aika ikävästi kyllä kaulan kohdalla tuo naru..

Rinkeleitä ja muita herkkuja.

Suklaata!!

Makkaraa ja muuta mukavaa.

Luistinratakin löytyi joulutorilta.

Lumiukkoja ja jääkarhuja luistinradan laitamilla.

Joulukoristelua Printempsissa.

Ihanaa joulun odotusta kaikille!

Bisous!

Odotetut vieraat Suomesta

Eilen saatoin äitini ja pikkusiskoni Orlyn kentälle viiden päivän vierailun päätteeksi. Tuntui tosi haikelta hyvästellä, mutta joulunahan onneksi näemme jo seuraavan kerran. Oli aivan mahtavat viisi päivää, joiden aikana kiersimme Pariisin katuja ja nähtävyyksiä - Eiffel, Notre Dame, Louvre, Rue Mouffetard - shoppailimme ja kävimme vaikka kuinka monessa boulangeriessa. Joka aamu haimme aamiaiseksi jostakin läheisestä boulangeriesta erilaisia herkkuja: juustokakkua, croisantteja, pain au chocolat'a, macaroneja, vuohenjuustopiirakoita, leivoksia... ja tulimme asunnolleni syömään niitä. Ja joka ilta ostimme valikoiman erilaisia juustokimpaleita, jotka söimme suolakeksien ja viinirypäleiden kanssa. Itse asiassa nämä olivat ekat kerrat kun Pariisissa asustelun aikana kävin boulangeriessa tai ostin juustoa! Eli jo oli aikakin. :D

Itsekin tutustuin nyt vähän laajemmin Pariisiin, sillä usein arkeni pyörii vain yliopiston, asuntoni ja opiskelijaravintoloiden ympärillä, vaikka lähellä olisi kuinka paljon nähtävää. Vierailun ajalle osui harmillisesti yksi tentti ja esitelmä, joihin jouduin jonkin verran keskittymään, mutta onneksi äitini ja siskoni kulkivat Pariisissa kuin kotonaan, ja kävivät katselemassa paikkoja sillä aikaa, kun itse luin tenttiin ja valmistelin esitelmää. Molemmat muuten menivät ihan hyvin, vaikka erityisesti esitelmää jännäsin taas kerran, sillä tämä oli tähän asti pisin esitelmäni täällä. Päähäni on täällä jo monta kertaa pälkähtänyt ajatus, että miten olenkin ikinä hermoillut esitelmän pitoa Suomessa, sillä jos nyt saisin pitää esitelmän suomeksi, se tuntuisi suorastaan lasten leikiltä! Välillä haaveilen myös suomenkielisten tenttikirjojen lukemisesta, esimerkiksi silloin kun luen Economie Européenne -kurssin kirjoja, joita lukiessa yhden sivun lukemiseen ja ymmärtämiseen menee toisinaan tuntikin!

Ihania juustoja Monoprix'sta. :)

Juustokakkua ja vuohenjuustopiirakkaa. Nam.

Lisää boulangerien herkkuja. :)

Pikkusiskon kanssa Louvrella.

Äidin ja siskoni kanssa puhuimme paljon kulttuurieroista, joita suomalaisena huomaa Pariisiin tullessaan. Pariisilaiset vaikuttavat aina hyvin kiireisiltä, ja esimerkiksi todella monet ihmiset syövät samalla, kun kävelevät kadulla. Itsekin ihmettelin sitä, kun saavuin Pariisiin, sillä lähes joka toisella vastaantulijalla oli jonkin sortin patonki, croissantti tai panini syötävänä. Myös metrossa ihmiset vaikuttavat hyvin kiireisiltä. Metrossa vallitsee sääntö, jonka mukaan rullaportaiden vasen puoli on pidettävä vapaana, jotta kiireisemmät voivat ohittaa kävelemällä, ja usein ihmiset suorastaan juoksentelevat ohitse! Itse siis yleensä seistä möllötän paikallani ja odotan, että portaat vievät minut ylös tai alas asti.

Toinen asia, mikä pistää silmään Pariisissa, on kodittomat, joita täällä on lähes joka kadulla. Kodittomilla saattaa usein olla makuupussit ja patjat mukanaan, joillakin jopa teltta, ja he "asustelevat" yleensä päivästä toiseen samassa kadun kohdassa. Oman koulumatkani varrella on yksi itseäni hyvin harmittava tapaus, nimittäin koditon nuori nainen, jolla on yleensä pieni vauva sylissään. Tämä nainen istuu kadulla päivittäin aina samassa paikassa ja pyytää ohikulkijoilta rahaa. En ole enempää perehtynyt kodittomien tilanteeseen Pariisissa, mutta se minkä näen kulkiessani kaduilla, tuntuu välillä tosi kurjalta.

Ihmisten käytös on myös kovin erilaista kuin Suomessa. Kiitokset ja tervehdykset ja anteeksipyynnöt - merci, bonjour, pardon, excusez-moi - kuuluvat joka paikassa, ja usein vielä herroitellaan tai rouvitellaan tai neiditellään - monsieur, madame, madamoiselle - ja ovea jäädään aina pitämään auki takana tulevalle.
Liikenne täällä taas on suomalaiseen malliin verrattuna suorastaan kaaosmaista, ja liikennemerkit ja -säännöt tuntuvat lähinnä olevan suuntaa antavia neuvoja.
Näitä kulttuurierojahan olisi vaikka yhden kirjasarjan verran, kun oikein alkaa miettiä, ja itselläni on ollut totuttelemista erityisesti opiskelukäytäntöihin ja yliopistoon liittyvissä eroissa.

Opiskeluista puheen ollen, täytyykin nyt avata taas koulukirjat, sillä viime päivinä en ole ehtinyt niitä pahemmin lueskella. Ensi viikolla veljeni saapuu tänne kyleilemään, joten silloinkin opiskelut taitavat jäädä minimiin, nyt siis täytyy painua opintojen pariin! :)

Ihanaa joulun odotusta kaikille!

Kaupungintalolla ja kansainvälisessä keittiössä

Torstaina kävin vaihtarikaverini kastomassa kaupungintalolla olevan näyttelyn Paris vu par Hollywood. Näyttelyssä oli rekvisiittaa, vanhoja käsikirjoituksia ja kuvia elokuvista, joiden tapahtumapaikkana on Pariisi. Suurella valkokankaalla pyöri kooste eri leffoista kerätyistä katkelmista, ja monissa telkkareissa pyöri pidempiä pätkiä elokuvista, joita pysty kuuntelemaan kuulokkeilla. Vanhimmat elokuvat olivat mustavalkoisia mykkäfilmejä, ja uusimmat ihan viime vuosilta. Monesta aikaisemmin näkemästäni leffasta ihan yllätyin, ai ollaanko tässäkin Pariisissa, esimerkiksi Aristokateista en muistanut ollenkaan, että tapahtumat sijoittuvat Pariisiin. Olenkin kyllä ollut aika pieni, kun olen elokuvan nähnyt. :)

Näyttely vaikutti olevan melko suosittu, sillä jonotimme pihalla yli tunnin ennen kuin pääsimme sisään. Onneksi ei satanut!

Kaupungintalon ulkopuolelta.

Yhden valokuvan nappasin kamerallani, ennen kuin henkilökunta huomautti kuvaamisen olevan kiellettyä.

Piirrettyjen suurena ystävänä mieleen jäivät
erityisesti Aristokatit...

...Notre Damen Kellonsoittaja...

...ja Rottatouille!

Perjantaina kokoonnuimme vaihtariporukalla illanviettoon, jonka teemana oli Le Dîner International. Kukin toi paikalle oman maansa perinteisiä ruokia, itse vein karjalanpiirakoita, munavoita ja lohi-ruisleipiä. Karjalanpiirakat olivat tuliaisia pari viikkoa sitten tehdyltä Suomen visiitiltä, mutta minikokoiset ruisleivät löysin Monoprixista, ja valmistin niiden päälle lohitahnan lämminsavulohesta, tillistä ja tuorejuustosta.

Japanilaiset vaihtarit olivat tuoneet valikoiman sushia, jota muiden vaihtarien hämmästykseksi maistoin ensimmäistä kertaa elämässäni. Kaikista ennakkoluuloista huolimatta tykkäsin sushista todella paljon! Lisäksi tarjolla oli slovakialaisia perunalättyjä, slovakialaista perunasalaattia, jossa oli perunaa, majoneesia, keitettyä kananmunaa, porkkanaa ja etikkavihanneksia, argentiinalaisia gnoggeja tomaatti-basilika-kastikkeessa juuston kanssa tarjoiltuna sekä puolalaisia makkaroita. Illallisen kruunasi sveitsiläinen marenki-marja-kermavaahto-jälkkäri.

Suomalaiset ruuat saivat kovasti kehuja ja hävisivät nopeasti lautasilta parempiin suihin. Itsekin tykkäsin aivan rehellisesti sanottuna tosi paljon ihan kaikista tarjolla olevista ruuista, paitsi puolalaisia makkaroita en kasvissyöjänä maistanut. Omiksi suosikeiksini taisivat päästä juurikin sushi ja perulätyt.

Lisäksi kerroimme kaikenlaisista omaan maahan kuuluvista tavoista ja viihdytimme toisiamme kertomalla muille miten mikäkin asia sanotaan omalla kielellä. Muiden vaihtarien korvissa japani ja suomi kuulostivat kuulemma hieman samanlaisilta. :D

Lohileipäsiä, puolalaisia makkaroita ja sushia.

Näkyvissä vielä muutama Fazerin karjalanpiirakka. :)

Jälkkäri! Nam.

Nyt pitäsisi hetki keskittyä opiskeluihinkin, sillä äitini ja siskoni ovat tulossa ensi viikolla viideksi päiväksi Pariisiin, joten silloin en hirveästi ehdi tehdä koulujuttuja. Olen kovasti suunnitellut, missä kaikissa paikoissa pitäisi ehtiä käymään ja mitkä nähtävyydet ja ravintolat kiertää viiden päivän aikana. Ihanaa, odotan aivan innoissani! :)

Ihania syyspäiviä koti-Suomeen ja kaikkialle muuallekin! :)

Bisous!

La Toussaint, Eiffel & misokeittoa

La Toussant'a eli pyhäinpäivää vietettiin siis viime torstaina, jolloin kävin Père Lachaisen hautausmaalla vaihtari-kavereideni Yurin ja Shiorin kanssa. Ilma oli aurinkoinen, mutta tuuli oli hyytävä, ja menimmekin puolivälissä kierrosta kahvilaan lämmittelemään ja hörppimään kuumia juomia. Hautausmaa oli suuri ja sokkeloinen, ja etsimiemme hautojen löytäminen osoittautui melko haastavaksi. Meillä ei ollut karttaa mukana, mutta porttien läheidyydessä oli suuret karttataulut, joista näki kuuluisten hautojen sijainteja. Väkeä oli paljon liikkeellä ja haudoilla näkyi krysanteemeja.

Père Lachaise

Jim Morrisonin hauta

Edith Piafin hauta

Yurin ja Shiorin kanssa kahvilassa lämmittelemässä.

Vaniljateetä, kaakaota ja cappuccioa.

Lauantaina kävimme samalla porukalla Eiffel-Tornilla. Ensimmäinen kertani vaihtoni aikana kun käyn Eiffelillä, vaikka kyllähän sitä siitä huolimatta olen useaan otteeseen nähnyt vilaukselta, sillä se näkyy muun muassa kouluni Panthéon-Assasin päärakennukselle. Eiffelin juurella oli myös maailmaa kiertävät karhupatsaat, Buddy bears. Suomen karhussa oli teksti "Juhannus on meillä herttainen", ja siihen oli maalattu ainakin koivuja ja järviä ja lisäksi ruskan värejä.

Suomi-Buddy Bear Eiffelin juurella.

Buddy Bears!

Eiffel

Kaupungilla kiertelyn jälkeen poikkesimme vielä Pariisin Japanin kulttuurikeskuksen eli Maison de la culture du Japon:n myymälässä, joka sijaitsee lähellä Eiffeliä. Siellä oli muun muassa paljon ihania japanilaisia pikkuriikkisiä esineitä, astioita, kirjoja, vaatteita ja syömäpuikkoja. Ihasteltuamme niitä, menimme ruokakaupan kautta Yurille, ja valmistimme aivan mahtavan illallisen. Menuun kuului pangasius-kalaa herkkusienten ja sipulin kanssa, misokeittoa ja kuumennettuja mung-pavun ituja ja porkkanoita. Tämä oli ensimmäinen kertani, kun maistoin misokeittoa, ja se oli aivan huippuhyvää! 

Pangasius-kalaa, herkkusieniä ja sipulia, taaempana kattilassa misokeittoa.

Shiorin kanssa hellan ääressä.

Misoa keittoon.

Valmis pangasius-annos!

Kalalautaset ja misokeitot. Nam!

Esittelimme Yurilla toisillemme omia kotimaitamme ja -kaupunkeja netistä. Itse näytin kuvia Tampereesta, sekä kaikenlaisia talvikuvia Suomesta, ja lisäksi katselimme Joulupukin Pajan ja Muumimaailman nettisivuja. Muumithan ovat hyvin tunnettuja Japanissa, samoin tietysti Joulupukki.

Yurin ja Shiorin kanssa kielitaitoni kehittyy hyvää vauhtia, sillä ainoa yhteinen kielemme on ranska. Muiden vaihtarien kanssa puhun pelkästään englantia, ja tuntuukin siltä, että englannin kielen taitoni on täällä kehittynyt huimasti, vaikka se ei ollutkaan päätarkoitus. Nyt onneksi olen joutunut puhumaan paljon enemmän ranskaa, ja koko ajan se tuntuu helpommalta, mitä enemmän sitä tulee puhuttua. :)

Ihania syyspäiviä kaikille! 

Bisous!