Léan ja Annan keittiössä

Tänään lauantaipäivä alkoi Biocoopista, josta ostimme Léan kanssa ainekset herkkugourmetvegeruokaan, jota lähdimme valmistamaan Léan asunolle Pariisin itäpuolelle Montreuil'hin. Päivän menu koostui tofupihveistä, punajuuri-raaste-salaatista ja trooppisesta hedelmäsalaatista. Tofupihveistä muodostui ruuanlaiton edetessä uunissa paistettuja tofupalleroita, sillä taikinan rakenteesta tuli melko mureaa, ja epäilimme, että se ei pannulla kovin hyvin pysyisi koossa. Lopputuloksessa maku oli kuitenkin loistava!

Yrtti-maustettua tofua, porkkanaa, omenaa, selleriä, kananmunaa ja mantelikermaa.

Palleroiset menossa uuniin silikonivuoassa.

Annokset valmiina syötäväksi.

Mmm..

Léan valmistamassa salaatissa oli raastettua punajuurta, omenaa, kukkakaalia, auringonkukan siemeniä, sitruunaa, kuivattuja karpaloita ja koristeena saksanpähkinää.

Jälkkärissä eli trooppisessa hedelmäsalaatissa oli viikunoita, nashia, mandariinia ja granaattiomenaa kruunattuna lorauksella Cointreauta.

Tilkka Cointreuta.

Valmiina herkuteltavaksi!

Ihania Biocoopin saksanpähkinöitä!

Nämä ihanat Biocoopin hedelmäosastolta irtomyynnistä ostetut saksanpähkinät olivat aivan erilaisia kuin aikaisemmin syömäni valmiiksi kuoritut saksanpähkinät. Nämä herkkupähkinät olivat pehmeitä ja mureita, kun aikaisemmin pussista kuorittuna syömäni pähkinät ovat olleet kuivia koppuroita.

Ranskassa ollessa olen tutustunut moniin uusiin kasvissyöjän herkkuihin, joita Suomessa en ole juuri koskaan tai ikinä syönyt. Esimerkiksi linsseistä on tullut suurta herkkuani, sillä niitä on usein ruokana koulun ravintolassa. Kikherneitä olen myös syönyt täällä todella paljon, sillä ne - samoin kuin linssit - ovat usein kaupassa tarjouksessa, ja netistä olen löytänyt lukuisia huippuhyviä kikhernepihvi- ja murekereseptejä. Lisäksi ihastuin suuresti kastanjoihin, joita en ikinä ollut maistanut, mutta ne ovatkin aivan loistavia esimerkiksi salaatissa ja ihania naposteltavia sellaisenaan pannulla paistettuna.

Majoneesia, joka ei kylläkään ole mikään kasvissyöjän herkku, olen täällä syönyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. CROUS-ravintoloiden salaattipöytä koostuu salaateista, joissa useimmiten on melko vähän vihreää väriä, mutta sitäkin enemmän majoneesia. Vaikka Suomessa en juuri ikinä ole syönyt majoneesia, täällä olen alkanut oikeastaan tykkäämään siitä. Ja maustepöydästä voi vielä käydä pusertamassa extra-majoneesit kruunaamaan annoksen. :D

CROUS:n herkkulounas. En osaa tarkkaan sanoa mitä kaikkea "salaatti"-
annoksestani löytyy, paitsi tietysti majoneesia. :)

Eilen perjantaina päättyi jännittävä kouluviikko, sillä tämä oli ensimmäinen viikko TD-tunneilla. TD:t ovat kurssien pienryhmiä, joissa tehdään erilaisia harjoituksia ja pidetään esitelmiä. Välillä fiilis oli suoraan sanoen toivoton, sillä en ollut kaiken ranskankielisen ohjeistuksen jälkeen oikein perillä siitä, mitä tarkalleen ottaen pitää tehdä. Erään tunnin aluksi opettaja käski yllättäen jokaisen vuoron perään tulla luokan eteen, ja pitää puheenvuoro esitellen itsensä ja kertoa miksi on tullut kyseiselle kurssille, jolloin jokainen ranskankielinen sana tuntui samassa katoavan päästäni, ja tuntui hurjalta tepastella koko ryhmän eteen ilman ajatustakaan siitä, mitä aikoo sanoa. No, jotenkin näköjään selvisin siitä. :) 

Ensi viikolla samalla tunnilla pitäisi pitää neljän hengen pienryhmissä esityksiä, joissa esitetään neuvottelutilanteita, joissa kukin opiskelija edustaa jotakin kansallisuutta. Olemme opiskelleet eri kansallisuuksien neuvottelukäytäntöjä ja tapoja, jolloin esimerkiksi espanjalaista esittävän oppilaan tulee noudattaa espanjalaista käyttäytymis- ja neuvotteluamallia ja niin edelleen. Itse esitän sveitsiläistä tuomaria neuvottelussa, jossa päätetään EU:n saaman Nobelin rauhanpalkinnon jakamisesta eri maiden kesken. Vaikeinta tällä hetkellä tuntuu olevan ranskan puhuminen (eikä yhtään auta, että sitä pitää puhua 30-päisen ryhmän edessä), mutta ei auta muuta kun koittaa treenata, niin eiköhän se jossain vaiheessa rupea sujumaan.

Gros bisous!