Ciao a tutti!

Palasin juuri Italiasta Comojärven mahtavista maisemista, jotka saavat sydämeni aina uudelleen läpättämään ihastuksesta. Tätä tunnelmallista pohjoisitalialaista järveä ympäröivät vuoret ja kumpuilevat vehreät kukkulat mykistävät upeudellaan. Jos mietit sopivaa matkakohdetta kesän tienoille, voin suositella Comojärveä enemmän kuin lämpimästi.

Pikkukylään Brunatelle vie ratikka mäkeä pitkin. Silmä lepää maisemissa.

Bellaggion Villa Melzi ja romanttistakin romanttisempi puistomaisema.

Villa Melzin puisto kaikessa vehreydessään.

Villa Melzin kukkuloilta avautuu upeat näköalat.

Piipahdin Italian reissulla myös Milanossa. Siellä poikkesin pienessä vegaaniravintola-kahvilassa Biovegafe Dolce e Salatossa, josta nyt haluan lausua pari ylistävää sanaa, sillä palvelu- ja ruokakokemus oli ihan omaa luokkaansa. Bongasin tämän vegepaikan aivan hotellimme läheltä hetken googlailtuani ja halusin käydä siellä haukkaamassa vegaanista palan painiketta pitkän matkapäivän jälkeen.

Paikan päällä kuitenkin huomasin harmikseni, että kaikki tarjottavat ateriat sisältävät leipää, sämpylää tai muuta vehnäläpyskää, jollaisia mielelläni vältän syömästä. Yllärinä paikan omistava sydämellinen italialaisrouva tarjoutui kuitenkin tekemään minulle minkä tahansa toastin listalta ilman leipää salaattiannoksena, vaikka tavallisesti salaatit eivät heidän valikoimiinsa kuulukaan.

Valitsinkin siis seitan-oliivimajoneesi-toastin salaattiversiona. Mukanani ollut lihansyöjä tilasi soijapihviburgerin, joka kuulemma oli oikein maukas - niin maukas, että burgeri oli jo hyvää vauhtia katoamassa parempiin suihin ennen kuin ehdin napsaisemaan kuvan. Ateriat nautittiin baarijakkaroilla kapean pöydän ääressä luomulipparin kera. Ruoka oli siis kokonaisuudessaan erittäin maittavaa. Ja edullista: koko setti kahdelta maksoi yhteensä vain reilun kympin!

Päivän annoksena siis: burgeri soijapihvillä ja seitan-oliivimajoneesi-salaatti.

Ihana ylläri oli myös porkkanamehushotit, jotka omistaja-ystäväisemme tarjosi meille kesken ruokailun!

Talo tarjosi porkkanamehushotit.

Jos siis tiesi vie Milanoon, suosittelen Biovegafea - olitpa vegaani tai jotain ihan muuta. Italia kaiken kaikkiaankin on kasvissyöjälle lempeä paikka välimerellisine ruokineen. Myös ah niin ihanaa italialaista jäätelöä tarjotaan useassakin gelateariassa soijamaidosta valmistettuna maidottomana versiona.

Biovegafeen signoralta tiedustelin hyvää raakakahvilaa Milanosta. Yllätyksekseni Milanossa ei kuulemma oikeastaan ole laisinkaan raakaleivontaan keskittyneitä kahviloita, ja raakakakut ovat hyvin harvinaisia ja niitä saattaa olla ainoastaan harvoin ja satunnaisesti tarjolla joissakin vegaanikahviloissa jos silloinkaan. Perinteisiä raw food cafeita salaatteineen ja smoothieineen sieltä löytyy sen sijaan joitakin.

Kerrottuani että Helsingissä on ainakin viisi raakaleivoksiin keskittynyttä kahvilaa, signora sanoi hämmästyneenä ainoastaan lukeneensa raakaleivonnasta ja raakakakuista netistä, mutta Italiaan tai ainakaan Milanoon raakaleivonta ei ole toistaiseksi rantautunut.

Raakaherkut herättäisivät varmasti kuitenkin kiinnostusta italialaisissakin, varsinkin Milanossa, missä perinteinen raw food muuten on suhteellisen trendikästä. Villeimmissä päiväunissani näinkin jo itseni oman pikku raakakahvilani edessä Comojärven rannalla pyöräyttelemässä pistaasinmaikuisia raakajäätelöpalloja paikallisille ja turisteille... siinäpä oiva suunnitelma eläkepäivien varalle. ;)

Bisous à vous tous
♥ ♥ ♥

Blueberry rawcake ♥

Kyhäilin loppukesän tunnelmaan sopivan mustikkaisen raakakakun. Olen nyt siis todellakin hyvin innoissani raakaleivonnasta (erityisesti koska olen havainnut raakaruoan ilahduttavan vaikutuksen vuosia välillä pahastikin reistailleeseen terveydentilaani) ja haaveilin jopa elokuun Ravintolapäivään osallistumisesta raakaleivoskahvilalla. Tällä kertaa Ravintolapäivä osuu kuitenkin harmillisesti juuri Italian-matkan kanssa päällekkäin. Mutta kenties sitten marraskuussa, kun seuraava Ravintolapäivä koittaa.

Viime aikoina olen raakaleiponut kokonaan ilman pähkinöitä, koska a. pähkinät ovat kalliita opiskelijakukkarolle b. pähkinät eivät aina sovi kaikkien kakunsyöjien masuille c. pähkinöiden liottaminen ennen leipomista kestää melko pitkään ja d. pähkinöiden blendaaminen täysin sileäksi vaatii tehokkaamman laitteen kuin mitä tällä hetkellä omistan. Olenkin kokeilemalla etsinyt hyvää rakennetta ja makua kakkuun käyttämällä pääraaka-aineina mm. avocadoa, banaania, kookosta, kookosöljyä, taateleita, mulpereita ja chia-siemeniä pähkinöiden tilalla.

Tällä kertaa kuitenkin halusin kokeilla ihan täyspähkinäkakkua, eli sekä pohjan että täytteen pääraaka-aineena on pähkinä ja manteli. Kumpiakin liotin jääkaapissa 24h. Erityismaininta siitä, että tämä kakku on tosi helppo valmistaa!

Pohja

1 1/2 dl manteleita (liotettuna)

1 dl kuivattuja taateleita (näitäkin kannattaa liottaa puolisen tuntia)

2 rkl kookosöljyä

1-2 rkl raakakaakaojauhetta

kunnon ripaus ruususuolaa

Täyte

3 dl cashewpähkinöitä (liotettuna)

1 dl kookosöljyä sulana*

2 pientä banaania

1 tl aitoa vaniljaa jauheena (tai pari tankoa)

 3/4 dl hunajaa**

1 sitruunan mehu

Lisäksi 1/2 täytteeseen:

2 dl mustikoita***

2 rkl chia-siemeniä (liotettuna loraukseen vettä + yhden sitruunan mehuun)

ripaus kanelia

Kömmähdykset:

*Kookosöljy loppui tässä kokeilussa kesken ja sain sitä kaavittua vain noin 0,5 dl purkin pohjalta, mutta jämäkämmän rakenteen vuoksi sitä olisi saanut olla varmastikin koko desin verran.

**Hunaja saisi varmaankin olla kidehunajaa vesihauteessa pehmennettynä, koska käyttämäni juokseva luomuhunaja jätti massan hieman liian pehmeäksi.

***Unohdin kokonaan ostaa mustikat ja kävin kesken leivonnan lähikaupasta ostamassa pakastemustikoita kun tuoreita ei sieltä löytynyt. :/ Kannattaa kuitenkin käyttää tuoreita, itse metsästä poimitut on varmaankin niitä parhaimpia.

Kakuntekovaiheet kaikessa yksinkertaisuudessaan:
1. Blendaa pohjan ainekset sekaisin ja taputtele irtopohjavuoan pohjalle.

2. Blendaa täytteen aineet sekaisin ja levitä puolet massasta pohjakerroksen päälle.

3. Blendaa jäljelle jääneeseen massaan mustikat ja chia-siemenet, ja levitä viimeinen kerros

     päällimmäiseksi.

4. Anna kakun asettua jääkaapissa muutamia tunteja tai yön yli.

Pohjamassa vuokaan...

...ja taputellaan tasaiseksi.

Päälle puolet täytemassasta.

Loppuun täytemassaan mustikat ja chia-siemenet...

...ja blendataan tasaiseksi.

Mustikkamassa päällimmäiseksi...

...ja kakku on valmis! Helppoa ja kivaa! Jähmetä ja nauti. ♥

Kakku oli tosi hyvänmakuinen, mutta rakenne jäi vähän liian pehmeäksi. Luulen, että kidehunaja juoksevan tilalla ja koko desi kookosöljyä olisivat korjanneet asiaa, sekä tottakai niiden tuoreiden mustikoiden käyttäminen vetelähköjen pakastemarjojen tilalla.

Pari viikkoa sitten tein pähkinättömiä raakamuffinsseja pääraaka-aineina avocado ja mustikka. Nämä olivat tosi maukkaita ja kelpasivat hyvin vieraillekin. Rakenne oli näissä oikein hyvä ja jämäkkä. Tällaista sileää ja vankempaa rakennetta hain mustikkaraakakakkuunkin, mutta siinä en nyt tällä kertaa päässyt ihan täydelliseen tulokseen. But next time it will be!

Yes dear, it's raw.

Bisous!

 Eat less sugar darling, you're sweet enough already.

Ça fait longtemps..!

Jälleen kerran takana äärettömän pitkä blogihiljaisuus...! Kyllä tämä blogi useinkin muistuu mieleen - varsinkin kun käy lukemassa muiden mehukkaita blogeja - mutta blogitauon venyessä valtaa toisinaan aloittamisen vaikeus, josta on vaikea rämpiä yli. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan valmiina läppärin ääressä höpisemään. :)

Hymyilin tuolle edelliselle blogipäivitykselle, missä päivittelin kandin aloittamista. Viime bloggailusta onkin siis näköjään vierähtänyt. Kandihan on nimittäin tässä vaiheessa jo plakkarissa ja muutaman viikon päästä alkaa kevääseen jatkuva yhteiselo ison G:n kanssa!

Takana on toukokuun lopulla tapahtunut muutto, josta on jo pikkuhiljaa selviydytty ja melkein kaikki tavarat ovat löytäneet jo oman paikkansa. Kovin kauas ei muutto edellisestä asuinpaikasta vienyt, ihan vain pari kilsaa syvemmälle kohti Kallion uumenia. Nyt on kuitenkin alla ihan ihkaoma kotikolo! Niin sitä vaan tartuttiin tuumasta toimeen, ja nyt on kontolla iso laina ja sydäntä lämmittää ihan maailman paras unelmakämppä!

Viime aikoina olenkin huomannut tykkääväni tosi paljon tästä Kallion omanlaisesta tunnelmasta. Täällä on niin kovin leppoisaa ja koko ajan kaikenlaista meneillään. En tiedä aukeaako tuosta kuvauksesta Kallion atmosfääri kenellekään aiheesta tietämättömälle, mutta ehkäpä koitan avata sitä perusteellisemmin joku toinen postaus.

Kallion metka buugi lienee sekoittanut vähän omaakin päätäni, sillä pari viikonloppua sitten perjantai-iltana leipaisin aivan yllättäen hetken mielijohteesta kolme peltiä gluteenitonta ja vegaanista focacciaa ja porkkanasämpylöitä ja lähdin seuraavana aamuna lähellä sijaitsevaan kirpputoritapahtumaan vanhalle Teurastamolle niitä myymään (yleensä en ole yhtään sellainen hetken mielijohteesta -tyyppi). Myyntipöydän kyhäsin vanhasta banaanilaatikosta ja +30 helteessä oli oikein kiva tehdä kauppoja hyvässä seurassa. Tosi hyvin meni kaupaksi ja viikonloppukassan saldo jäi hyvin plussalle! Muutama heikohko kuvataltiointikin säilyi tapahtuneesta.

Kuvia tapahtumasta löytyy tapahtumanjärjestäjän sivuilta.

Nyt raakaleivonnasta innostuneena enemmän kuin ikinä ennen olen jatkuvasti leiponut jos jonkinlaista raakakakkua. Seuraavasta raakaleipomuksesta lupaan blogata tänne ihan pikapuoliin!

Alors, gros bisous mes cheris!
Et à bientôt!

Paluu kesälaitumilta blogin äärelle

Hei taas pitkästä aikaa! Kesä meni blogitaukoa pidellen ja töitä paiskiessa. Reilu kolme viikkoa kyllä ehdin viettää ihan silkkaa lomaakin, jolloin lötköttelin mökillä ja kylpylässä ja käväisin Italiassa viettämässä pitkän viikonlopun. Lomailu sujui ehdottoman loistavassa seurassa muun muassa Hercule Poirotin sekä Ms. Marplen kanssa. Agatha Christie -dekkareiden lukusaldo kesältä kipusikin yli kymmenen!

Nyt alkaa jo syksy saapua, ja ensi viikolla on ensimmäiset luennotkin yliopistolla. Siitä olen suoraan sanoen täpinöissäni, sillä työntäyteisen kesän jälkeen opiskelu ja kandityön aloittaminen tuntuvat suorastaan mahtavilta ajatuksilta.

Tänään viettelin vapaapäivää. Tarkoitus oli mennä käymään salilla, mutta kurkkuni oli aamulla kipeä ja päätin jättää salin väliin, vaikka olisikin kovasti tehnyt mieli mennä lojumaan hierontatuoliin ja lukemaan uusinta Oliviaa. Sitähän totta puhuen yleensä teen leijonaosan saliajastani. ;) Toki muistan useimmiten myös kuluttaa jotain kuntoilulaitettakin sen verran, että saan pari hikipisaraa otsalle.

Salin sijaan käärin siis huivin tiukasti kipuilevan kurkkuni ympärille ja kävin kirjastossa hakemassa pari kirjaa (tarkoitus oli kylläkin vain palauttaa edelliset kirjat, mutta näin hyllyssä Robin Cookin uusimman romaanin, jota en voinut sivuuttaa) ja kaupassa hakemassa ainekset keittoon, joka taatusti parantaa orastavan flunssan oireet. Parantava ja lämmittävä alkusyksyn keitto syntyi kikherneistä, kesäkupitsasta, aurinkokuivatusta tomaatista, porkkanoista, kirsikkatomaateista ja inkivääristä.

Huh, tämä taitaa riittääkin nyt varovaiseksi paluuksi bloggailuun. Nyt painun kuuman kaakaon kanssa viltin alle lukemaan Anna Janssonin Unissakävelijää, että jaksan huomenna olla terveenä ja virkeänä. Kieltäydyn ehdottomasti sairastumasta, sillä huomenna on luvassa illanvietto teatterin merkeissä, mitä en aio jättää väliin mistään hinnasta. Ensimmäinen kertani teatterissa Helsingissä!

Bisous mes cheris!